Historia

Mikaelin on suunnitellut kutsutyönä arkkitehti Arto Sipinen, joka työskenteli 50-luvun puolivälissä Alvar Aallon arkkitehtitoimistossa. Mikaelista tunnistaakin helposti Alvar Aallon perinteet.

Koska lammen ranta oli suota ja rämettä, piti rakennuksen perusta tehdä huolella. Rakennuksen alla on 16 kilometrin verran paaluja, eli lähes 500 kappaletta 12,5 metriä pitkiä paaluja). Erikoisrakenteista mainittakoon ravintolan kaarevat kolminkertaiset lasit, joiden poikkeuksellisen suuren korkeuden takia valmistusmateriaalit hankittiin ulkomailta. Jokaiselle lasille tehtiin oma muotti. Erikoismuotteja tarvittiin paljon myös aulan ja Martti Talvela -salin pilareihin. Salien seinät ovat paikallaan valettuja.

Rakennuskustannukset kalusteineen olivat 8,5 miljoonaa euroa (vrt. Helsingin musiikkitalo n. 100 milj. euroa). Pääurakoitsijana oli Työyhteenliittymä Nuotti, ja taloa rakennettiin yhteensä 20 kuukautta.

Mikaelin pysyvät taideteokset on hankittu talon sisustusta ja luonnetta kunnioittaen.

Päälämpiö:
”Creatura”, Timo Sarpaneva
”Aria”, Kari Huhtamo (pyörii katossa)
”Maalaus”, Marika Mäkelä
Juhani Laitisen nimeämätön maalaus

3. krs:n lämpiö:
”Ilman ja veden läpi”, Jorma Hautala

Kokoustila:
”Syksy”, Tapani Mikkosen kolmiosainen litografia
”Maalaus”, Raili Tang (portaikossa)

Nimien taustaa

Rakenteilla olleen konsertti- ja kongressitalon nimestä järjestettiin vuonna 1988 nimikilpailu, jossa Mikaeli-nimi nousi ehdottomaksi yleisön suosikiksi.

Nimen valintaan oli hyvät perusteet, onhan Mikkelin kaupungin nimi suomennos Mikaelista. 1600-luvun Savilahden keskiaikaisen roomalaiskatolisen kirkon suojeluspyhimys oli Pyhä Mikael, ja jo 1200-luvulla ortodoksisen Savilahden pogostan pääkirkon nimikkopyhimys oli perimätiedon mukaan Ylienkeli Mikaeli.

Saleja nimettäessä kaupungin silloinen johto otti yhteyttä oopperalaulaja Martti Talvelaan. Talon iso sali haluttiin nimetä maailman kuulun, Mikkelin naapurikunnassa Juvalla asuvan basson mukaan. Talvela oli aluksi epäileväinen ja perusteli asiaa sillä, että hänen tietääkseen yhdenkään konserttisaloin nimeä ei ollut nimetty elossa olevan taiteilijan mukaan. Myöhemmin Talvela kuitenkin antoi luvan nimensä käyttöön. Martti Talvela ehti ennen äkillistä kuolemaansa kesällä 1989 levyttää lied-konsertin nimeään kantavassa salissa.